Start.

Ulkokausi on nyt sitten korkattu. Käytiin lauanatina N:n kanssa Riistavuoressa. Vetäistiin ne pari nelosen korkeeta hässäkkää ja se yks 5b toisesta reunasta. Noi oli mun kohdalla ehdottomasti korkeimmat boulderit ja kyllähän se jänskätti, vaikka reitit oli helppoja.
Luulen, että kauden aloitus tuolla teki kupolille hyvää. Jospa ei sitten tarvis tutista paskat housuissa kun menee puoli metriä yli pultin....
Oli kivaamukavaa!

Diver's do it deeper.

Kävin vuonna -95 CMAS:n  P1 kurssin. Pari vuotta tuli siinä sitten suklailtua ja sitten se jäi erinäköisistä syistä. Duunikaverin avustuksella ja lievällä painostuksella olin sitten äskettäin Kirkkonummen uimahallissa vermeet selässä plutaamassa. Aika hienosti tämä kouluttaja ja seuran pääkouluttaja järkkäs mulle mahdollisuuden. Kiitos heille.
 Pienen alkukankeuden jälkeen alkoi sujumaan ihan siedettävästi. Ensin oli pakotettava ittensä hengittään ym. pientä.
Oli kuitenkin kivaa. Tai siis KIVAA! Täytyy nyt hoitaa se vuonna 2000 vanhaks päässyt kortti ajan tasalle.

Satiainen.

Käytiinpä äsken tutustumassa  Mr. N:n kanssa tähän maagiseen Isatikseen. Magee paikka ja mukavan väljääkin oli. Kaikkee muutakin härpäkettä ku boulderia. Ilmakiekkoa, ampumasimulaattoria, flipperiä, shoppia, joogaa ja BMX-pyöräilijöille sellanen volttihyppyri, jossa pehmustettu laskeutuminen. Hurjan näköstä touhua. Kivoja reittejä. Täytyy mennä toistekin. Silti uskon, että Konala jää ensisijaiseksi mulle ainakin sijaintinsa takia. Ja kyllä, se hänkki ON iso!
Kärppä suosittelee.

Jäipä siinä erään uuden tuttavuuden kommentti askaruttamaan mieltä. Sanoi, että tykkäis, jos greidejä ei ois merkattu ollenkaan. Kyllä. Siinä ois itua. Ei menis siihen numeroiden kyttäämiseen se homma ja kyllä sitä suunnilleen haarukoi ne oman tasonsa reitit sieltä seinältä.